Ja koska Kirkonrotta sitä ehdotti kommentissaan, kävin etsimässä Sakun jatkoaikamaalin Vancouveria vastaan keväältä 2010. Minulta kiellettyä tavaraa, nostalgista. Laittaisin sen tähän, mutta upotus ei toimi. Toivottavasti Sakulle tulee tästä hyvä kausi. Ei jaksaisi ainakaan koko kautta lukea kuinka Saku on menneen talven lumia. Suurissa haaveissani Teemu, Saku ja Toni plus 25 muuta suosikkiankkaani juhlii kesällä 2012 Stanley Cup voittoa, mutta epäilen vahvasti, etten kestäisi finaalien seuraamista ilman sydänkohtausta ja voittoa seuraavassa juhlassa hukkuisi kaikki loputkin järjenrippeet. (Kirkonrotta, siinä tapauksessa, jos Ducks päätyy finaaleihin meidän on pakko seurata niitä yhdessä toistemme turvaksi) Titityy titityy! Olisi kyllä autuas voitontila ja kyllä sen kunniaksi voisi ilolla luopua vähäisistä toimivista aivosoluistaan.
Ja asiasta ihan muuhun. Melkein viikko ilman pingviinejä omituisissa ja odottamattomissa paikoissa. Uskaltaisikohan sitä jo sanoa, että se oli silkkaa sattumaa?
Ehkä jompikumpi meistä saa lottovoiton ja sitten voidaan tehdä mitä halutaan ja mennä katsomaan niitä matseja kuin halutaan? Paitsi etten minä edes lottoa... no, ehkä joku tuntematon sukulainen on tehnyt testamentin jommankumman hyväksi? :P
VastaaPoistaUtopiaa, mutta tavoitteita on hyvä olla! Yhdyn ennustukseesi taloudellisen järjen menetyksestä. Luulen, että kaikesta tästä seuraa joka tapauksessa jotakin ainutlaatuista, huikeaa, uskomatonta, fantastista ja etenkin ikimuistoista.
By the way, tänä aamuna oli Penguinsin sivuilla uutinen, että Sid on käynyt erikoislääkärillä.