G:n odottamaton liike... siis mikä?

En sitten malta olla pitkästä aikaa päivittämättä blogiani, kun on kerrankin jotain näennäistä pohtimisen aihetta. Huomioitava, että vain näennäisesti. Hämmennystä minussa aiheuttava artikkelipätkä  claude-giroux-danny-briere-germany-nhl-lockout-2012  koskee Brieren ja Giroux'n siirtymisestä Saksaan. Erityisesti silmään pisti kyseisellä sivulla seuraava muotoilu:

It seemed as though Claude Giroux was on his way to either the KHL or the Czech league. The influence of Jaromir Jagr made it look like G's decision was down to two clubs: Jagr's former KHL team, Avangard Omsk, or his current Czech Extraliga club, HC Kladno.  But in a pretty unforeseen decision, Giroux has instead decided to join teammate Danny Briere in Germany.

Artikkelin kirjoittajan mielestä olisi siis jotenkin ollut oletettavampaa, että G tekee jotain, mitä Jagr sanoo ja menee Jagrin seuraksi kuin että G menee jonnekin Dannyn kanssa? Jännä ajatus. En olisi itse ajatellut niinpäin. Varsinkin, kun G ei ole asunut Jagrin kanssa mutta sen sijaan on asunut Dannyn kanssa ja ne puhuu molemmat ranskaa. Olen selkeästi seurannut liikaa kiekon ulkopuolisia asioita, kun minulle oli suorastaan itsestäänselvää, että G ei kyllä lähde yksinään minnekään, missä kukaan ei puhu samaa kieltä. Järkyttävää, että joku pitäisi sellaista todennäköisenä! Mitä ne oikein ajattelee? Eikö ne ollenkaan seuraa peliä? Ne taitaa katsoa pelkkää kiekkoa siinä missä minä katselen ihan jotain muuta.

Kiinnostavaa tässä olisi silti tietää, kuinka lähellä G:n meno vaikkapa Kladnoon Jagrin kaveriksi oikeasti oli ja kuinka kovasti Jagr sitä olisi halunnut. Ja oliko se kiinni rahasta? G sanoi sen olevan kiinni rahasta, mutta miten? Nimittäin mielessäni kävi, että G olisi saattanut suostua menemään Kladnoon, jos olisi saanut ottaa Dannyn mukaansa eikä Kladnolla varmaan ollut rahaa molempiin. Tai Jagr ei halunnut molempia vaan pelkästään G:n. Se on hauskin vaihtoehto ihan harrastustenkin takia. Missä olikaan se pullisteluvideo?

Löytyi, mutta hei! Scott Hartnell kuvaa tätä videota ja Jagr pullistelee Hartnellille kameran edessä. Mmmm... se taitaakin olla Hartsy, joka vielä päätyy Kladnoon... Aina riittää spekuloitavaa, varsinkin kun NHL on työsulussa.

Yhdeksän kuukautta Anaheimin Helsingin vierailusta

On kulunut yhdeksän kuukautta siitä, kun Anaheimin Ankat kävi Suomessa ja meikäläinenkin oli katsomossa suurisilmäisenä tillistelemässä sitä ihmettä, joten ehkä tämän raskausajan jälkeen on syytä vihdoin suorittaa synnytys. Reissu oli oikein onnistunut. Me mentiin näköjään kaverin kanssa ihan huoltohenkilökunnasta. Muistoksi Helsingistä jäi hieno tunnelma Hartwall areenassa. Anaheimin pelistä ei irronnut paljon sanottavaa. Ehkä yhtä paljon kuin loppujen lopuksi koko kaudesta, mutta henkilökohtaiseksi muistoksi jäi sentään Ducks-kapteenin nimmari ja omasuinen sylkinäyte, joka irtosi ilman minkäänlaista hävytöntä välikohtausta. Aina sattuu ja tapahtuu.

Se siitä. Koko kausi sitten taas oli Anaheimin osalta alkuvaiheessa niin painajaismaista, että melkein tuli jo mieleen muinaiset ajat Pelicansin (silloisen Hockey Reippaan tai mikä se vielä senkin jälkeen ehti olla?) kannattajana, kun pyykätessä äidin kanssa kuuntelin suorana vierasmatsia Jyväskylästä. Lentopallolukemat eivät unohdu. Taisi olla 15-0 kun vihdoin luovutin ja laitoin radion kiinni. Lähellekään sitä Anaheim ei tuloksien puolesta päässyt, mutta alkukauden tappiotilasto oli silti huomattava. Ja jotenkin kun katsoo miten GM Bob Murray rakentelee ensi vuoden kokoonpanoa, alkaa pelottaa että pudotuspelipaikka on yhä tiukassa. Hyökkäyksestä uupuu syvyyttä ja vielä ne uhkaa treidata Bobby Ryanin Philadelphiaan!! No, ovat uhanneet sitä jo niin kauan, että siihen alkaa jo tottua. Bobbya käy kyllä sääliksi.

Tästä tuli mieleen, että ammattilaisjääkiekkoilijoita koskevat nettikeskustelut saa raivoihin milloin tahansa. Kummallisen logiikan mukaan urheilija ja mikä tahansa julkkis lakkaa olemasta ihminen sen jälkeen, kun tienaa miljoonia. Vaikka on pilvin pimein todisteita, että päätöksentekoon esimerkiksi seurasta, johon pelaaja haluaa, vaikuttaa paljon muutkin tekijät kuin raha (läheiset, ystävät, fanit, maine, saako siellä elää rauhassa vai ei, perinteet, esikuvat), sitä paheksutaan, koska isojen rahan vuoksi ihmisten pitäisi olla valmiita suunnilleen huoraamaan eikä mitään saisi vaatia. Siitä en vaan pääse selvyyteen, että ovatko ihmiset ihan tosissaan itse valmiit vaikka syömään paskaa, jos siitä maksetaan miljoonia vai onko siinä kyse vain siitä, että samat säännöt kuin omaan päätöksentekoon ei saa koskea miljonäärejä, koska ne tienaa niin kadehdittavan törkeitä summia? Veikkaan jälkimmäistä.

Pakko tunnustaa, että niin paljon kuin itsekin ehkä kiroaisin jonkun suosikkiseurani jättävän pelaajan, minusta on jännittävää nähdä pelaajien vaihtavan seuraa. Jaromir Jagr Dallasissa viime kauden Philadelphian sijaan ja Zach Parise ja Ryan Suter New Jerseyn ja Nashvillen sijaan Minnesota Wildin asuissa. Ja ainakin Zach Parise on ihan Mikko Koivun näköinen pelaaja, ei naamaltaan mutta pelityyliltään ja asenteltaan. Ainoa ongelma tässä on se, että millä numerolla Zach nyt sitten pelaa...? Ehkä se oli suurin syy sopimuksen päättämisessä. Tai sitten se oli päätöksenteko Mikko Koivun ja Sidney Crosbyn välillä. Kyllä, Mikko on the boss! No ehkä kyseessä oli kuitenkin myös kotikenttäetu, koska Zach on Minnesotasta kotoisin.